Koiran diabetes mellitus

Koirilla diabetes on verraten yleinen sairaus. Koiran diabetes muistuttaa ihmisen tyypin 1 diabetesta ja sille on tyypillistä insuliini-hormonin tuotannon puuttuminen.  Diabetes aiheuttaa verensokerin nousua.  Syynä tähän on yleensä haiman kyvyttömyys tuottaa tarpeeksi insuliinihormonia laskemaan veren sokeripitoisuutta.

Ravinnon sisältämät hiilihydraatit eli sokerit ja tärkkelykset pilkkoutuvat ruuansulatuksessa pieniin osiin, mm. glukoosiksi. Ruuansulatuskanavasta glukoosi imeytyy verenkiertoon, verensokeriksi. Verestä glukoosi siirretään energianlähteeksi kudoksiin insuliini-hormonin avulla.  Jos veressä ei ole tarpeeksi insuliinia, glukoosi jää verenkiertoon, eikä siirry riittävästi kudoksiin. Kun glukoosia jää liikaa vereen (korkean verensokeri, hyperglykemia), erittyy ylimääräinen glukoosi munuaisten kautta virtsaa. 

 

Diabeteksen taustasyyt voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

TYYPPI 1 Insuliinin puutteesta johtuva diabetes – koiran yleisin diabetestyyppi. Tässä tyypillistä on haiman insuliinia tuottavien betasolujen etenevä tuhoutuminen, joka voi johtua esimerkiksi koiran oman immuunijärjestelmän virheestä (ns. auto-immuunisairaus).

Haimatulehdus, varsinkin toistuvasti sairastettuna, kasvattaa diabetesriskiä. Taudin puhkeamiseen vaikuttavia kaikkia syitä ei tunneta.

TYYPPI 2  Insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta johtuva diabetes  – Insuliiniresistenssi. Insuliinia tuotetaan  haimassa riittävästi, mutta sen teho kudoksissa on heikentynyt. 

Tämä on yleensä koiralla seurausta insuliinin toimintaa kohdekudoksissa haittaavien hormonien , kuten progesteronin tai kortisonin vaikutuksesta.

Tietyt koirarodut ovat alttiimpia diabetekselle ja koiran diabetes on yleisempää yli seitsemän vuoden ikäisillä koirilla. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan pystytty löytämään diabetekselle altistavia perintötekijöitä.

 

Diabeteksen oireet

Diabetes  aiheuttaa runsasta juomista (polydipsia) ja lisääntynyttä virtsaneritystä (polyuria). 

Hyvästä ruokahalusta huolimatta koira usein laihtuu ja menettää lihasmassaa. Koira voi olla väsyneempi ja vaisumpi.  Näkökyky voi heikentyä diabeettisen kaihin vuoksi.  Diabeteettinen ketoasidoosi (lisätietoja alla) voi aiheuttaa ripulia, oksentelua, voimakasta kuivumista, tihentynyttä hengitystä, voimattomuutta ja tajunnan tason alentumista.

 

Diagnoosi

Perustana diagnoosissa ovat tyypilliset diabetesoireet, hyperglykemia eli kohonnut verensokeri paastonneella eläimellä ja glukosuria eli glukoosia (sokeria) virtsassa. Lisäksi voidaan tutkia veren fruktosamiinipitoisuus. 

Eläinlääkärin vastaanotolla potilaalle tehdään yleistutkimus ja potilaan taustatiedoista selvitetään mahdolliset diabetekselle altistavat ja sen hoitoa hankaloittavat sairaudet, ruokinta ja lääkitykset. Potilas tutkitaan veri- ja virtsanäyttein myös mahdollisten liitännäissairauksien varalta (Esim. virtsatietulehdus). Potilaan kuntoluokka (Body Condition Score, BSC) arvioidaan. Koska erilaiset tulehdustilat (esim. suun ja hampaiden)  ja ylipaino haittaavat diabeteksen hoitoa, on tärkeä kartoittaa koiran terveydentila ja tehdä kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma.

 

Diabeettinen Ketoasidoosi

Eläinlääkäriin kannattaa hakeutua oireiden alkaessa mahdollisimman nopeasti, sillä hoitamattomana diabetes voi johtaa diabeettiseen ketoasidoosiin (happomyrkytys), joka pahimmillaan romahduttaa lemmikin kunnon.  Ketoasidoosi voi edetä nopeasti henkeä uhkaavaksi ja vaatii välitöntä hoitoa. 

Kun insuliinitasot laskevat, keho ei voi käyttää glukoosia kunnolla, joten glukoosia kertyy vereen. Maksa tuottaa ketoaineita toimimaan hätäenergianlähteenä kudoksille. Ketoaineiden hajoamisen seurauksena kehon pH-tasapaino muuttuu happamaksi (asidoosi).

Joskus diabeettisesta ketoasidoosista kärsivillä lemmikeillä on vain lieviä oireita. Silloin puhutaan ns terveestä ketoasidoottisesta potilaasta. Tilan hoidoksi riittää silloin yleensä nopea diabeteksen hoidon aloittaminen ja voinnin tarkka seuranta.

Diabeettisen ketoasidoosin oireita:

  • liiallinen jano ja virtsaaminen     
  • nestehukasta johtuen Ikenet ovat kuivat ja tahmeat, ihopoimun palautuminen voi olla hidasta 
  • makelta tuoksuva hengitys
  • nopea hengitys
  • äkillinen laihtuminen
  • lihasten menetys
  • ruokahalun menetys
  • oksentelu ja ripuli
  • väsymys, heikkous
  • tajunnantason muutokset

 

Diabeettinen katarakta eli harmaakaihi

Sokeritauti aiheuttaa noin 80% diabeetikkokoirista nopeasti etenevän ja täydellisen kataraktan. Sokeutuminen tapahtuu yleensä muutaman kuukauden sisällä sairauden toteamisesta. Sairauden eteneminen voi olla hyvin nopeaa ja koira voi menettää näkönsä jopa muutamassa päivässä. Heti kun diabetes todetaan, kannattaa varata aika silmäeläinlääkärille tarkastusta varten. On hoidon ja ennusteen kannalta tärkeää saada tutkittua silmien syvemmät osat ennen kuin katarakta kehittyy täydeksi.

 

Koiran diabeteksen hoito

Hoito vaatii omistajalta pitkäjännitteisyyttä sekä säännöllisyyttä. 

Hoidon perustana ovat Insuliinipistokset. Insuliiniannokset suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti hoitovastetta seuraten. Oikean insuliiniannoksen löytyminen vie yleensä muutaman viikon. Tänä aikana potilaan tulee käydä kontrolleissa säännöllisesti. Omistajaa pyydetään pitämään kirjaa lemmikkinsä voinnista, juomisesta ja virtsaamisesta. 

Hoidon onnistuminen on todennäköisempää, jos verensokeria pystytään mittaamaan myös kotona säännöllisesti 

Insuliini annetaan ihonalaisena pistoksena. Pistoskohtaa tulee vaihdella. Insuliini annetaan joko insuliinikynällä tai insuliiniruiskulla ja neulalla. Kynä on nykyään suositumpi helppokäyttöisyytensä ja annostarkkuutensa vuoksi. Koirille on rekisteröity Caninsulin-valmiste. Lisäksi käytetään myös ihmisille rekisteröityjä insuliinivalmisteita esimerkiksi isofaani eli NPH-insuliinia ja glargiini-insuliinia (Lantus). 

Koiran diabeteksen hoidossa eivät toimi suun kautta otettavat diabeteslääkkeet.

Diabeteksen hoidossa tulee kiinnittää huomio myös koiran ruokavalioon ja liikuntaan. Ruokarytmin ja ruokavalion tulee olla säännöllinen. Yleisimmin insuliini ja ruoka annetaan yhtä aikaa, kaksi kertaa vuorokaudessa, aamulla ja illalla.  Välipalat ja ylimääräiset herkut voivat vaikeuttaa hoitotasapainon löytämistä merkittävästi. Ravinnon tulisi olla hitaasti verensokeriin vaikuttavaa. Kuidun määrällä ja laadulla voidaan loiventaa verensokerin jyrkkiä muutoksia. Yli- ja alipainoinen koira tulee pyrkiä saamaan normaalipainoiseksi. Ruokavalmistajilla on tarjolla erityisesti diabeetikkokoiran tarpeisiin suunniteltuja erikoisruokia. Jos koiralla on jokin muu samanaikaissairaus, pysytään siinä ruokavaliossa, jolla tautia hoidetaan. 

Liikunta edistää glukoosin imeytymistä ja lisää insuliiniherkkyyttä. Insuliinin tavoin liikunta alentaa verensokeriarvoja. Lisäksi se vahvistaa lihaksia ja jänteitä sekä lisää hyvänolon tunnetta.  Runsas, normaalista poikkeava liikunta voi laskea verensokeria poikkeavan runsaasti, joten liikuntakin tulisi olla päivittäin samanlaista. 

 

Tavoitteena oireeton potilas

Koiran diabeteksen hoidossa ei pyritä  jatkuvaan normoglykemiaan eli veren normaaliin glukoosipitoisuuteen vaan oireiden väistymiseen sekä alhaisen verensokerin eli hypoglykemian ja ketoasidoosin välttämiseen. Lähes kaikki diabeetikkokoirat ovat osan ajasta lievästi tai kohtalaisesti hyperglykeemisia eli verensokeri on koholla. Tämä on harvoin ongelma, sillä ihmisillä tavattavat vakavat komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia pieneläimillä. 

Paras tapa seurata hoitovastetta on mitata verensokeria säännöllisesti. Eläimille kalibroidut mittarit ovatkin suositeltavimpia. Tarvittava verimäärä on pieni, ja näytteen saa helposti otettua esimerkiksi polkuanturasta, korvanlehdestä tai huulesta. Ihmisille suunnitellut mittarit eivät ole täysin luotettavia eläinpotilailla.

Koiran virtsan sokeripitoisuus korreloi verensokeritasoon epätarkasti eikä sen vuoksi käy diabeetikon hoitotasapainon seurantaan.

 

Sokerikäyrä

Sokerikäyrä tarkoittaa verensokerin mittaamista 1-2 tunnin välein ainakin yhden insuliinipistosvälin ajan. Tarkoituksena on saada matalimman verensokerin ajankohta ja tietoa insuliiniannoksen vaikutuksen kestosta. 

 

Kissan diabetes mellitus

Kissoilla diabetes muistuttaa ihmisen tyypin 2 diabetesta. Insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt (insuliiniresistenssi) jolloin verensokeri nousee. Haiman insuliinituotanto on alkuvaiheessa normaalia tai lisääntynyttä, mutta tilan pitkittyessä insuliinin eritys laskee vähitellen. Kudoksien insuliiniresistenssiin johtavat ylipaino, väärä ruokavalio, krooniset tulehdussairaudet (haimatulehdus altistaa kissoja myös diabetekselle), hormonaaliset tekijät, jotkin lääkitykset (esim kortisoni) ja vähäinen liikunta. Myös kissan perintötekijät voivat vaikuttaa diabetesriskiin.

Erityispiirteenä kissan diabeteksessa on, että muu sairaus saattaa aiheuttaa piilevän diabeteksen puhkeamisen oireilevaksi sairaudeksi. Altistavan tekijän poistuttua kissan diabetes voi parantua (remissio), mutta riski sairastua uudelleen on edelleen olemassa. 

 

Diabeteksen oireet

Diabetes aiheuttaa runsasta juomista (polydipsia) ja lisääntynyttä virtsaneritystä (polyuria). 

Hyvästä ruokahalusta huolimatta kissa usein laihtuu ja menettää lihasmassaa. Kissa voi olla väsyneempi ja vaisumpi.  Diabeteettinen ketoasidoosi (lisätietoja koiran diabetes -otsikon alla) voi aiheuttaa ripulia, oksentelua, voimakasta kuivumista, tihentynyttä hengitystä, voimattomuutta ja tajunnan tason alentumista. Kissalla diabeteksen aiheuttama kaihi on harvinaista.

 

Diagnoosi 

Perustana diagnoosissa ovat tyypilliset diabetesoireet, hyperglykemia eli kohonnut verensokeri paastonneella eläimellä ja glukosuria eli glukoosia (sokeria) virtsassa. Lisäksi voidaan tutkia veren fruktosamiinipitoisuus. 

Eläinlääkärin vastaanotolla kissalle tehdään yleistutkimus ja taustatiedoista selvitetään mahdolliset diabetekselle altistavat ja sen hoitoa hankaloittavat sairaudet, ruokinta ja lääkitykset. Potilas tutkitaan veri- ja virtsanäyttein myös mahdollisten liitännäissairauksien varalta (Esim. virtsatietulehdus). Potilaan kuntoluokka (Body Condition Score, BSC) arvioidaan. Koska erilaiset tulehdustilat (esim. suun ja hampaiden)  ja ylipaino haittaavat diabeteksen hoitoa, on tärkeä kartoittaa kissan terveydentila ja tehdä kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma.

 

Kissan diabeteksen hoito

Hoidon tarkoituksena on normalisoida potilaan kliininen tila ja oireet sekä välttää insuliinin aiheuttama hypoglykemia ja hyperglykemiaan liittyvät komplikaatiot (esim. diabeettinen ketoasidoosi). Kissoilla hoidossa tulee pyrkiä diabeteksen kliiniseen remissioon.  Remissiossa kudosten insuliiniresistenssi väistyy, haiman insuliinieritys normalisoituu ja verensokeri pysyy normaalina ilman insuliinipistoksia. 

Paras hoitovaste saadaan säännöllisellä insuliinilääkityksellä, diabeetikolle sopivalla, ruokavaliolla, normaalipainoon laihduttamisella ja liikunnan lisäämisellä (1/2 tuntia liikuntaa, kaksi kertaa pvässä).  

Kissan elimistö ei ole sopeutunut suureen ravinnon hiilihydraattimäärään, koska kissa on puhdas lihansyöjä. Tästä syystä diabeetikkokissan ruuan tulisi sisältää runsaasti proteiinia ja niukasti hiilihydraatteja. Eläinruokavalmistajat markkinoivat erityisesti diabetesta sairastaville kissoille kehitettyjä erikoisruokia (esim Hill’s m/d), jotka insuliinihoitoon yhdistettynä parantavat hoitotuloksen ja mahdollistavat remission. 

Ylipaino haittaa sairauden hoitoa, joten ylipainoinen kissa tulisi vähitellen laihduttaa. Laihtuminen tapahtuu ruokavalioremontin ja liikunnan lisäämisen avulla. Laihduttamisen myötä kissan insuliinilääkityksen tarve usein vähenee ja saattaa jopa loppua kokonaan eli saavutetaan remissio. 

 

Kissan diabeteksen seuranta

Paras tapa seurata hoitovastetta on mitata verensokerin pitoisuutta säännöllisesti kotona ja eläinlääkärikäynneillä. Remissioon pääsy on todennäköisempää, jos verensokeria seurataan kotona.Kotona tehtävä verensokerin mittaus mahdollistaa myös sokerikäyrän tekemisen tutussa ympäristössä, jolloin stressi on huomattavasti klinikalla oloa vähäisempää.  Kissalla stressi nostaa herkästi verensokeria.

Eläimille kalibroidut mittarit ovat suositeltavimpia. Tarvittava verimäärä on pieni, ja näytteen saa helposti otettua esimerkiksi polkuanturasta, korvanlehdestä tai huulesta. Ihmisille suunnitellut mittarit eivät ole täysin luotettavia eläinpotilailla.

Kissan virtsan sokeripitoisuus korreloi verensokeritasoon epätarkasti eikä sen vuoksi käy diabeetikon hoitotasapainon seurantaan.

 

Sokerikäyrä

Sokerikäyrä tarkoittaa verensokerin mittaamista 1-2 tunnin välein ainakin yhden insuliinipistosvälin ajan. Tarkoituksena on saada matalimman verensokerin ajankohta ja tietoa insuliiniannoksen vaikutuksen kestosta. 

Ajanvaraus

puh (03) 3143 6600

ma-pe 8-19.30, la 9-15

Palvelemme

Ajanvarauksella arkisin 8-19.30, lauantaisin 9-15

Päivystys lauantaisin 9-14

Poikkeavat aukiolot:

  •  

     

Osoitteemme

Sammon valtatie 7

33530 Tampere

(Navigaattoria käytettäessä Vipusenkatu 2)

Eläinklinikka Hakametsä
Sammon valtatie 7
33530 Tampere

helppu(at)helppu.fi