Kanien tai jyrsijöiden kuljettamisessa tulee ottaa huomioon hieman erilaisia asioita, kuin vaikkapa kissojen ja koirien kanssa. Sairas kani tai jyrsijä on erityisen herkkä kuljetuksen aiheuttamalle stressille ja joskus jo kopassa liikkeelle lähtö voi koitua pahasti sairaan pikkulemmikin kohtaloksi.

Kuljetuskopan tulee olla hyvin suojaa tarjoava, jotta lemmikillä olisi mahdollisimman turvallinen ja stressitön olo. Stressiä vähentää myös lajitoverin seura. Lämpimällä kesäkelillä tulee kuitenkin ehdottomasti ottaa huomioon sopiva ilmanvaihto! Esimerkiksi suljettu muoviboksi pienillä ilma-aukoilla saattaa pitkän automatkan aikana aiheuttaa lämpöhalvausriskin. Talvella täytyy taas huolehtia sopivasta lämmityksestä ehdottoman tarkasti, erityisesti kotimatkalla anestesiatoimenpiteen jälkeen. Kuljetuskopan pohjalle kannattaa laittaa mieluummin pyyhe purujen tai puupelletin sijaan. Kanit ja jyrsijät laitetaan usein heräilemään suoraan omaan koppaan stressin vähentämiseksi, ja varsinkin puru tarttuu herkästi leikkaushaavaan ja silmiin.

Paras kantokoppa esimerkiksi kanille tai marsulle on sellainen, josta saa katon irti. Kantokopan päälle on hyvä laittaa peitto, jotta eläin pääsee halutessaan kokonaan piiloon.

Kaneja tai jyrsijöitä ei koskaan paastoteta ennen anestesiatoimenpidettä. Heinää tulee olla tarjolla koko ajan, myös matkan aikana. Tuoreita herkkuja ei suositella annetavaksi kahteen tuntiin ennen toimenpiteen alkua, jotta suuontelo on helpompi puhdistaa ennen hammastoimenpiteitä tai inhalaatioanestesiaa. Varaa mukaan heinää myös erillisessä pussissa sekä sellaista tuoretta ruokaa, jonka tiedät maistuvan hyvin. Klinikalla hoitajat huolehtivat lemmikin syöttämisestä heti toimenpiteen jälkeen ja erityisesti pitkävartiset yrtit, kuten persilja tai tilli, ovat erinomaisia tähän tarkoitukseen.

Ennen toimenpiteen alkua eläinlääkäri tekee lemmikille yleistutkimuksen pyrkiäkseen varmistamaan, että lemmikki on rauhoituskuntoinen. Anestesiariski on kaneilla ja jyrsijöillä suurempi, kuin kissoilla ja koirilla eikä perustutkimuksella aina saada selville, mikäli pienellä lemmikillä on jokin piilevä sairaus. Riski kasvaa, mikäli lemmikki on jo sairas toimenpiteeseen tullessaan eli on vaikkapa ollut syömättä pidemmän aikaa tai sillä on tulehdus jossakin elimessä. Kaneilta pystytään useimmiten ottamaan verinäytteitä ennen nukutusta, mutta tätä pienemmiltä eläimiltä näytteenotto ei yleensä onnistu hereillä.

Lemmikki pyritään kanyloimaan ennen toimenpiteen alkua eli saamaan suoniyhteys, jota kautta voidaan annostella nestettä ja lääkkeitä. Eläimen koosta riippuen kanylointi ei aina ole mahdollista. Isommat toimenpiteet suoritetaan lisäksi inhalaatioanestesiassa, jolloin lemmikki hengittää nukutusaineena toimivaa kaasua. Kanien ja jyrsijöiden anestesiatoimenpiteissä on aina mukana hoitaja, joka huolehtii lemmikin hyvinvoinnista.

Anestesiatoimenpiteen jälkeen lemmikki siirretään heräämään rauhalliseen tilaan ja sen tajunnantasoa seurataan aktiivisesti. Lemmikkiä aletaan ruokkia heti, kun se alkaa heräillä. Osa kaneista ja jyrsijöistä alkaa pian syödä itse ja osalla se vaatii hieman suostuttelua. Pääsääntöisesti jauhamiskoneisto käynnistyy aina, kun suupielestä laitetaan jotain sisään. Lemmikki päästetään kotiin sitten, kun nähdään että se alkaa olla selkeästi hereillä ja syö.

Kotihoito anestesiatoimenpiteen jälkeen on kaiken A ja O. Omistaja on tärkeimmässä roolissa, jotta lemmikki toipuu nopeasti ja vaivattomasti anestesiatoimenpiteen jälkeen! Yleisin virhe on nostaa eläin omaan häkkiin kotiin tultua ja olettaa, että se lähtee itsekseen syömään. Kania tai jyrsijää ei koskaan jätetä toimenpidepäivänä yksin tuntia pidemmäksi ajaksi vaan sitä seurataan aktiivisesti ja ruokitaan ellei se ala itse syödä. Hyvä tapa on varata itselle katsottavaa suoratoistopalvelun ääreltä ja pitää lemmikkiä sylissä ruokkien sitä tasaisesti, kunnes se alkaa varmuudella syödä itse ja liikkuu normaalisti. Papanoita ja pissaakin pitäisi alkaa löytyä sylistä jossain kohtaa. Mikäli lemmikki ei ole alkanut syödä normaalisti tai tehnyt tarpeitaan toimenpidettä seuraavaan aamuun mennessä, tulee ottaa yhteyttä eläinlääkäriin!
Vaikka lemmikki olisi kotona uneliaan oloinen sitä tulee ruokkia aktiivisesti. Kuten yllä sanottu, koneisto käynnistyy ja pysyy käynnissä, kun suupielestä laittaa heinää tai yrttejä sisään.

Toimenpiteen jälkeen saat eläinlääkäriltä lisäksi yksityiskohtaiset ohjeet lemmikin lääkitsemiseen ja mahdollisen leikkaushaavan hoitoon. Mikäli lääkkeiden antamisessa on ongelmaa tai mitä tahansa muuta kysyttävää tulee mieleen, kannattaa aina soittaa klinikalle.

Ajanvaraus

puh (03) 3143 6600

ma-pe 8-19.30, la 9-14

Palvelemme

Ajanvarauksella arkisin 8-19.30

Päivystys lauantaisin 9-14

Poikkeavat aukiolot:

  • ti 30.4. suljemme klo 18
    ke 1.5. suljettu
    to 9.5. suljettu
    la 18.5. suljettu
    pe 24.5. suljemme klo 18

Osoitteemme

Sammon valtatie 7

33530 Tampere

(Navigaattoria käytettäessä Vipusenkatu 2)

Eläinklinikka Hakametsä
Sammon valtatie 7
33530 Tampere

helppu(at)helppu.fi